Työläys tulee siitä, että pullataikinan tapainen hiivataikina tehdään edellisenä päivänä jääkaappiin kohoamaan ja seuraavana päivänä leivotaan kakuksi pitkän kohottamisen jälkeen. Ei siis mikään pikakakku. Jännityksellä minäkin odotin oliko tämä kaikki sen arvoista.
Suklaababka (resepti Katri Schröder)
1/2 dl maitoa
10 g tuoretta hiivaa
7 dl vehnäjauhoja
150 g huoneenlämpöistä voita tai margariinia
1/2 dl sokeria
1 tl suolaa
4 kanamunaa
Voiteluun: 1 kanamuna
Täyte:
200 g taloussuklaata (itse käytin Fazerin sinistä)
1/2 dl sokeria
1/2 tl kanelia
50 g huoneenlämpöistä voita
Liota hiiva kädenlämpöiseen maitoon. Lisää 1/2 dl vehnäjauhoja ja sekoita tasaiseksi. Anna seoksen seisoa puoli tuntia huoneenlämmössä, kunnes taikina kuplii.
Vaahdota voi, sokeri ja suola yleiskoneessa. Lisää kanamunat ja vatkaa tasaiseksi seokseksi. Vaihda koneeseen taikinakoukku ja lisää loput jauhot ja maito-kanamuna-jauho seos taikinan joukkoon. Vaivaa taikinaa koneella 5 minuuttia. Kaavi taikina kulhoon (tai käytä koneen taikinakulhoa) ja peitä kelmulla. Anna taikinan kohota yön yli jääkaapissa (itsellä taikina ehti olla liki vuorokauden jääkaapissa ja onnistui hyvin).
Nosta taikina huoneenlämpöön. Rouhi suklaa pienen pieniksi muruiksi. Sekoita sokerin ja kanelin kanssa tasaiseksi. Lisää joukkoon pehmeä voi ja sekoita karkeaksi kreemiksi. Kauli taikina jauhojen avulla suorakaiteen muotoiseksi suureksi levyksi. Levitä päälle suklaakreemi. Kääri levy tiiviiksi rullaksi. (Minä tein tämän vaiheen kuten korvapuusteissa. Levitin ensin suorakaiteen muotoiselle taikinalle voin, sitten kaneli-sokeri-suklaat, eli en tehnyt kreemiä.)
Halkaise rulla pituussuunnassa ja pyöritä taikinarullat löyhästi toistensa ympärille. Paista pulla voidellussa, noin 2,5 l vetoisessa rengas-tai leipävuoassa. Anna pullan kohota leivinliinalla peitettynä huoneenlämmössä 1,5 tuntia.
Voitele pullan pinta kanamunalla. Paista uunin alatasolla 175 asteessa noin 45 minuuttia. Anna jäähtyä ritilän päällä.
Ja hyväähän tästä tuli! Taikina itsessän on vähäsokerista, mutta suklaa ja sokeritäyte tekee siitä kyllä tarpeeksi makean. Tästä lehdestä otetusta kuvasta kaikki sai alkunsa.
Taikinan alku todellakin kupli hienosti ja tästä oli hyvä aloittaa taikinan teko.
Harvemmin tulee käytettyä vatkaimen taikinakoukkuja. Hyvin näytti onnistuvan tälläkin aparaatilla.
Kelmua ei löytynyt minun laatikoistani, joten folio sai kelvata. Ja hienosti taikina oli noussut. Mutta kovin tarttuvaista....
Tarpeeksi kun lisäsi jauhoja, niin lopulta tarttuvaisenkin taikinan sai kaulittua. Muoto on mitä on, mutta yrittää matkia suorakaidetta.
Hieman loppui kärsivällisyys tuohon suklaan pilkkomiseen, niin on vähän suurempia kappaleita. Ensi kerralla en sotke näitäkään vaan ripottelen erikseen voilla voidellulle pinnalle kuten korvapuusteissa. Paljon yksinkertaisempaa ja vähemmän tiskiä :)
Ja tältä näyttää pinta täytettynä.
Rullauksen jälkeen leikkasin pinnan auki, kuten ohjeessa sanottiin. Hieman tuppasi täytteet valumaan pois. Ensi kerralla nostan rullan ehjänä vuokaan ja leikkaan vasta sitten auki.
Puolessatoistatunnissa taikinakin ehtii kohoamaan.
Epätasaisesti levitetty taikina kostautui paistovaiheessa, Melkoisesti kohosi toiselta puolelta.
Oli kyllä leivonnan arvoinen. Ohjeeseen on sivutekstiin merkitty, että täytteeksi voisi kokeilla myös Nutellaa. Miksipä ei.
Mielenkiintoisen kuuloinen kakku!
VastaaPoista